Internetin sukupolvi
On mielenkiintoista huomata miten paljon tässä ajassa elävät ihmiset luottavat internetiin. Laskujen maksaminen, viestiminen ja ostokset sujuvat internetin kautta nopeasti, vaivattomasti ja internetyhteyden hinnalla. Siitä on tullut niin arkipäiväinen, että sen voi kirjoittaa pienellä alkukirjaimella. Se, että edes miettii tällaisia asioita, kertoo henkilöstä jo sen verran, että hän on elänyt aikana, jolloin monien asioiden hoitamisen painopiste oli näyttöpäätteen ulkouolella. Muistan itsekin, kuinka ala-asteella kävin kirjeenvaihtoa kavereitteni kanssa. Nykyään ajatus tuntuu jotenkin hassulta. Miksi lähettää viesti, jonka perille menemisessä menee kolme päivää ja vastauksen saamisessa lähes viikko, onhan minulla Messenger.
Mutta miten on nuorisomme kanssa? Heidän elämässään internet on ollut kehdosta asti. Jo ala-asteella hankitaan ensimmäinen sähköpostiosoite, opetellaan internetselaimien alkeet ja siirrytään ilmaispelisivustojen aktiivijäseniksi. Mutta miten nuoremme mieltävät internetin, miltä heistä tuntuisi elää ilman sitä? Nuorisotyön luonteenpiirteenä on aina mennä sinne missä nuoretkin ovat. Työn tekijöiden haasteena on vain aina ymmärtää silloisten nuorten trendejä ja arvomaailmaa. Nyt eräänä suurena tuntemattomana näyttää olevan internet. Tiedämmekö me, miten nuoremme verkkoa käyttävät, tiedämmekö edes miten hyvon nuoret osaavat sitä käyttää?
Nuorisotyön on jälleen kerran tullut aika astua nuorten perään. Täytyy mennä kuvagallerioihin, keskustelupalstoille ja chattihuoneisiin, muuten monet nuoret jäävät työn ulkopuolelle. Tämä ei ole mikään raskas taakka, vaan raikas haaste, jonka vastaanottaminen tulee olla jokaisen nuorten parissa työtä tekevän tavoitteena.